Heitin eilen ilmoille erilaisen haasteen, jonka kohdistin Nelssonille. Kun omistaa leikkimieltä ja huumorintajua niin tästä haasteesta voi saada irti paljon. Mun mielestä Nelsson sai irti juuri sen mitä tällä hainkin. Haasteen ideana oli esittää viisi kriteeriä, joiden perusteella haastetun tulisi skräpätä. Eikä mitä tahansa kriteereitä! Kriteerit tulisi valita siten, että haasteen saajan olisi mahdollisimman vaikea toteuttaa haastetyö. Seikat tulisi siis valita haastettavan tavoista ja tyylistä skräpätä ja kääntää sitten ikään kuin päälaelleen.

Nelssonille latelin seuraavat tiukkaakin tiukemmat ehdot. Yksi valokuva, ei pyöristettyjä kulmia, ei kuvan kehystämistä viivoilla, ei pinkkiä eikä tekstiä tuottavaa laitetta (esim. tietokone tai dymo). Lopputuloksesta tuli tällainen.

Nelssonin oli tarkoitus heittää haaste eteenpäin, mutta hommasta tulikin siinä vaiheessa vielä hauskempaa. Sain nimittäin haasteen takaisin! Odotin vähintäänkin kohtaa "ei lainausmerkkejä tai aaltosulkeita", mutta sellaista ei sitten tullutkaan. Itse sain seuraavat ja haasteelliset ehdot. Ei mustavalkoista valokuvaa, ei ompelukonetta, ei American Craftsin kirjaimia, ainoastaan suomeksi kirjoitettua tekstiä (myös otsikot ja koristeet, huom!), eikä pysty- tai vaakasuoria linjoja. Haasteellisin näistä oli tuo viimeinen kohta. Tulos on tässä.



Eihän multa mitenkään onnistu tällaiset vinot linjat! Tämä näyttää ihan siltä kuin kaatuisi itsekin koko ajan! HUI. Eihän kaiken olisi tarvinnut ihan näin vinossa olla, kuulemma kaksikin astetta olisi riittänyt. Mutta päätin ottaa haasteen ihan tosissani (vaikkakin leikkimielellä) ja ajattelin mennä ihan kunnolla kenossa. Lisäsin haasteeseen omatoimisesti kaksi kohtaa, jotka ovat mulle erittäin tyypillisiä. Kuvia pitää olla enemmän kuin yksi enkä saa käyttää lainausmerkkejä tai aaltosulkeita. Haasteellisempi tämä olisi voinut olla ehkä enää vain siten, että en olisi saanut käyttää kuin kymppikuvia, käsin kirjoitettua tekstiä ja valmiit aakkoset olisi pitänyt unohtaa. Siihen päälle vielä leimakuvan käyttö ja itse tehty koriste niin olisin ollut melkoisessa pississä!

Oon tyytyväinen että kokeilin tätä itsekin. Nyt täytyy kuitenkin valita kenelle heitän haasteen seuraavaksi. Mulla on edelleen muutama henkilö, joiden tyylin kuvittelen tunnistavani helposti. Valitsen kuitenkin Lauran!

Laura, sulle heitän viisi kriteeriä jotka kuuluvat seuraavasti. Ei valokuvien kehystämistä kynällä/piirroksilla, ei kirjainten ääriviivojen rajaamista, ei leimasinkuvia, ei kukkakoristeiden käyttöä ja viimeisimpänä se, että valokuvien tulisi olla muun kuin suorakaiteen muotoisia. Otatko Laura haasteen vastaan ja heitätkö sen puolestasi eteenpäin jollekin?



Englanti teki mulle kuitenkin tepposet. Sivussa oli jo kiinni sellainen tummanruskea matkalippu, kunnes tajusin kämmin. Siinähän koreili upeasti mm. sana "ticket". Jep jep, ei muuta kuin irti! Ikävät jäljet peitin ruskealla reunassa puoliksi näkyvällä auton kuvalla. Näin myös auton toinen puoli päätyi sivun toiselle laidalle, aika luonnollisesti jopa.

#-merkit ovat täytettä sanojen välissä, sillä en liiemmin tykkää tyhjistä kohdista tällaisia ns. laatikkokirjaimia käytettäessä. Yritän aina jättää joko mahdollisimman vähän väliä, jakaa sanat alekkain tai sitten käyttää jotakin typeriä (!) merkkejä välissä. Kirjoitanpa tällaisilla kirjaimilla joskus ihan kaiken putkeenkin.

Taustapaperi oli ensin kokonaan tuota ruskeaa autopaperia, joka muuten kuuluu sarjaamme "kurkista paperin toisellekin puolelle ja voit yllättyä iloisesti". Sivu tuntui ihan liian synkältä ja mietin, että miten ihmeessä mä taas katkaisen tämän työn kun ne vaakasuorat linjat olivat kieltolistalla. Hah, tehdään vino leikkaus! Suikale jälleen pois (näin tämä aina etenee) ja toista paperia tilalle.

Löysin mun valkoiset foam-koristeet jotka tuntuivat istuvan tähän työhön kuin nenä päähän. Auton leikkasin jälleen puoliksi, ajattelin sen toistavan tuota paperiauton ideaa. En tiedä menikö se jo vähän överiksi, mutta mun silmään se sopi paremmin näin. Rattaat vielä tuohon paperien liitoskohtaan ja homma tuntui olevan taas paketissa. Mutta oliko sittenkään?

Mihin mä laitan tekstin (jota olisi paljon)? Mähän olin jo tehnyt tämän työn valmiiksi eikä se ainakaan tulostimesta läpi tulisi. Skannasin työn sellaisenaan, jotta saisin kirjoitettua tekstin tarkasti huomioiden myös koristeiden paikat. Sen jälkeen ryhdyin naputtelemaan tekstiä omalle layerilleen väistellen auton kattoa ja ratasta. Foam-kuviot ja paperit varovasti irti, teippijämät keltaisesta paperista pois ja paperitynkä tulostimen syöttöaukkoon. Tuolle vinolle paperille mä tulostin tekstin toivoen, että olin mitoittanut kaiken oikein ja ettei paperi juuttuisi tulostimeen. Kaikki sujui loistavasti ja lopulta teippasin paperit jälleen yhteen ja painelin foam-koristeet kiinni myös tuohon keltaisen paperin puolelle. Kikkailua siis tämänkin työn kanssa.